TakkuTakiainen

Katselin yhden hottixen fixun brittitytön youtube blogeja nimeltä VBlogJoy ja hän mainitsi ajatusleikin jossa on ihan yxin maailmankaikkeudessa ja mietin aiempia omia anecdoottejani joissa kuvailin Helvetin tilaxi jossa ei ole yhteyttä mihinkään muuhun elämään, kun minulla välähti hyvä vastaus kartesiolaisen (Descartes) filosofian kysymyxeen siitä miten todistetaan ettei elämä ole harhaa!

Vastaus Descartesille jonka vain kuvittelen olleen olemassa: Mitä helvettiin tuomittu sielu tekisi ikuisuutensa kuluxi? Väitän, että hän loisi itselleen harhan jossa elää kansoitetussa maailmassa, ja laittaisi itsensä unohtamaan luoneensa tämän harhan, jotta saisi ainakin elää valheessa, lumetodellisuudessa jossa on muita. Minä elän tällä hetkellä tässä harhassa, jonka helvetissä oleva minä on luonut lohdutukseseen. Olette kaikki siis harhaa jonka olen itse luonut! Harha päättyy, kun valaistun tästä asiasta tarpeexi pitkälle ja havahdun yksinäisyyteeni Helvetissä, jolloin sykli alkaa tuntemattomien käänteiden jälkeen taas alusta, kunnes Jumala armahtaa minut.

Taannunpa tässä teini-ikään ja rupean kehittelemään Ajattelu-Oppia. Ideana on itsensä kehittäminen suuntaan, jossa toimii älykkäämmin. Älykästä toimintaa ei saavuteta ajattelun määrällä vaan laadulla, siksipä ajattelunaiheet jaetaan kategorioihin jotka asetetaan tärkeys-järjestykseen.
Alku kipinä Ohjelmalleni tuli sen havaitsemisesta, miten järkyttävän suuren osan ajasta tuhlaan merkityksettömiin ajatuksiin jotka unohtuvat pian. Ajatteliko esim. Hitler tällä tyylillä? Varmasti ei. Kuten kukaan muukaan merkittävä mies.
Leimaa-antava piirre uudessa ajattelu-opissani on tärkeysjärjestyksen ensimmäinen aihepiiri.
1. Ajatusten tärkeysjärjestyksen miettiminen.
hersyvän byrokraattista, eikö.

Pian törmään myös moraaliseen dilemmaan: Kuinka ylös tärkeysjärjestyksessä tulee hyvän tekeminen muille? Useimmat teennäiz lauma-lehmät sijoittanevat sen korkealle jotta pääsevät kertomaan muille miten korkealle sen sijoittavat eivätkä sitten kuitenkaan tee tämän mukaan.

Sanoisin näin alkuhahmotteluna että työasiat tulevat n. 8.kasin kohdalle tärkeysjärjestyksessä. Jos ajatukselle ei ole päätetty tarkkaa tärkeysjärjestyssijaa, se tagitetaan arviolla.

Luovaan työhön liittyvän pohdinnan voisi arvottaa aika korkealle.

1. Suutelisitko minua?
2. Nukkuisitko kanssani sängyssä vaiko sohvalla?
3. Nukkuisitko päällä, alla, vieressä vai sohvalla?
4. Nukkuisimmeko yön vai valvoisimmeko?
5. Millä tavalla valvottaisit minua?
6. Jos minulla olisi kylmä niin saisitko minut lämpiämään?
7. Kerro paras ulkonäöllinen ja henkinen piirteeni?
8. Mistä pidät minussa?
9. Kuvaile minua kolmella sanalla.
10. Pidätkö minusta?
11. Voisitko kuvitella seurustelevasi kanssani?
12. Jos niin miksi?
13. Pistätkö tämän omaan blogiisi, että voin vastata sinulle?
14. panisitko minua?

20080725
Tunteiden talous

Laumaeläimille ja naisille tunteet tuppaavat olemaan jotakin jota käytetään etujen saamiseksi. Käyttäminen edellyttää ilmaisua. Koska kaikki tunteet eivät tuota otukselle Etua, on myös hillittävä ne jotka tuottaisivat tappiota. Näin ollen laumaeläimen on osattava sekä ilmaisun että hillinnän taito voidakseen käyttää tunteitaan eduntavoitteluun.