Juna saapuu asemalle keskiyön aikaan
Ei ilmassa oo todellakaan keskiyön taikaa
Kaipaa naistaan mies joka junasta ulos astuu
Hän katsoo ylöspäin samalla silmäkulmat kastuu
Hän tietää mist on tulossa mutta ei minne menossa
Naisensa kanssa vika riita nyt lopulta erossa
Sitä hän pelkäsikin koko yhdesoloajan vaan
Ei enää tiedä mikä tätä pahaa oloo parantaa
Hän kävelee kädet taskus kohti tuttuu pysäkkiä
Katselee matkan varrel puita joisson sydämmiä
Mitkä vuosia sitten puukolla niihin kaiversi
Isä takavarikoi puukon ja tarttu raivelist
Sai se sit hyvän olon kun sai kostaa
Äidin pettävät teot muttei vittuuka kiinnosta
Ehkä mut on luotu häviin taas tässä näin kävi
Petit mua liian monta kertaa kaikki hajos käsiin
kertosäe:
Mikä määrää meidän elämän suunnan
Onko vain elämämme toiveunta
Onko olemassa sitä oikeeta valintaa
Joka voisi yhdistää kaks eri tarinaa
Nainen toinen aivan toinen tausta toisest tarinasta
Vihdoin käänsi oikean sivun kahdesta valinnasta
Aina joutu itkeen kun mies tätä pahoinpiteli
Pahoilla sanoil siveli pahuuttaan ja taas riiteli
Turhist asioista murhista ja tarinoista
Joissei ollu perää päätä eikä häntää saati toistamiseen
Onnellisii loppui ei onnellist parisuhdetta
Eihän miehel takanakaan oo kun pari suhdetta
Mut nainen kestä ei enää miehen epäilyi kaikest
Pettämisest varsinkin ja sekös teki suhteest vaikeen
Nainen yksin nyt kävelee kaupungissa itkien
Alkon kassi mukanansa viinapullost litkien
Ei jaksa välittää elämästänsä enää
Vannoo ettei aio elämäänsä enää päästää ketään
Kävelee sillalle ja katsoo taakseen
Jääkö tytön elämä vaa enää pelkäks haaveeks
kertosäe
Tyttö nousee seisoon kaiteelle ja sulkee silmänsä.
Näkee mielessänsä pienen hetken ohi kiitävän.
Kun tuntee otteen kädessänsä jonka muistaa,
Sekä sanat jotka joku hälle nyt kuiskaa.
"Ei ole mitään syytä lopettaa nyt tähän
Sä oot nuori kaunis nainen edessäs koko elämä"
Ja nainen nousee kaiteelta alas vaikeena.
Kääntää katseen taaksensa ja näkee siellä pienen miehen kalpean.
Mies katsoo niihin kauniisiin silmiin naista,
Sanoo tiedän et tää elämä on paskamaista
Mua on petetty ja vedätetty kaikki nämä vuodet
Koko elämä nyt kaatu päälle nyt ootan et kuolen.
Nainen halas miestä ja tiesi että kaipaa
Elämäänsä uuden rakkauden, kunnes on vainaa.
Mies ja nainen rakastu nää kohtalotoverit,
Yhdessä elon kauneuden meille kohtalo opetti.
kertosäe
