Puran mieltäni usein paperille, ja tässä onkin vain muutamia katkelmia, jotka ovat mielestäni paperille asti tulleet.
Et suutasi avata kerkeä,
Kun on leima otsaan lyöty.
Lippu kouraan ja hyvää matkaa lokerikkoon,
Jonne ei kuulu kukaan
Noin vain,
Yksi katse erotttaa,
Erottaa sinun persoonasi ruumiista,
Ruumis pysyy persoona tapetaan.
Jotta kaikki menevät niihin ennalta määrättyihin lokeroihin,
Jotta kaikki samaan malliin puristuu
Pakkaa laukkusi ja lähde!
Mieli oikkunsa tuntee,
Tiedät kai mitä tapahtuu kaikille jotka eivät mahdu lokeroon?
Se menee silppuriin,
Persoonaasi revitään irti,
Väännetään rikki,
Liimataan liitos,
Väitetään ehjäksi
Mutta persoona on kuin peili,
Voit liimata palat yhteen,
mutta liitos näkyy silti
Kaikkien täytyy totella, hypätä jos valtio niin vaatii.
Kaikki jotka erehtyvät ajattelemaan,
löytävät maailmasta niin monia virheitä,
Kaikkien luurangot on löydettävissä,
jos etsii oikein tarkoitusperin
Yksin tänne tulit,
Yksin täältä lähdet,
Voit elää, Ottaa irti sen mitä saat,
Voit rakastua, Mutta miten jos on jotain jo rikki?
Yritän korjata sen, mutta se on vaikeaa yksin.
Yritän ymmärtää, mutten tiedä miksi
Mitä jos kaikki onkin vain julmaa pilaa?
Sotkit mieleni ja jätit taaksesi pelkkää vihaa!
