"Sanon suoraan, mitä ajattelen". Milloin epäkohteliaisuudesta tuli hyve jota kannattaa korostaa? Ei ole kunnioitettavaa sanoa suoraan mitä sylki suuhun tuo, on kunnioitettavaa puhua totta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sanoa ääneen.
Mieti, mitä sanot.
1. Onko välttämätöntä sanoa se, mitä ajattelet? Kysyttiinkö mielipidettäsi, vai voisitko vain kuunnella, katsoa, oppia hyväksymään toisenlaisetkin tavat olla ja elää?
2.Onko se ystävällistä vai voiko se satuttaa kuulijaansa? Miksi sinulla olisi oikeus loukata jotakuta muuta? On häpeällistä saada hupinsa muiden kustannuksella.
Varsinkin täällä olisi meille monelle paikallaan miettiä, tarvitseeko kaikkea sanoa. Kaikki eivät ole kellekään meistä mieliksi, hyväksytään se asia ja siirrytään eteenpäin. On täysin käsittämätöntä luettavaa, kun joku on ottanut asiakseen lytätä toisen. Jos joku on sinusta ruma, ei ole pakko kehua kauniiksi. Ei kuitenkaan hyödytä sinua, jos sanot hänelle mielipiteesi. Se vain satuttaa kohdettaan aivan turhaan. Joskus on negatiivisia asioita, jotka oikeasti tarvitsee sanoa ihmisille. "Vitun läski/luikku/ruma/huora/homo/nörtti/mitävaan" ei oikein mahdu rakentavan kritiikin kategoriaan. Opetellaan ottamaan toiset ihmiset huomioon, ketä me muka ollaan sanomaan millainen täällä saa olla? Ei kukaan kysy sun tai mun hyväksyntää olemassaololleen.
Joskus on vain parempi vaieta.
