Channe_

Vesikirppu kipitteli nälissään pitkin lammikon pintaa ja tuli lumpeenlehden luo. Se katseli lumpeenlehteä ja ajatteli: - Onpas herkullisen näköinen lumpeenlehti, ja minä olen nälkäinen, mutta taidanpa odottaa vielä hetkosen, että nälkä nousee huippuunsa, silloin lumpeenlehti maistuu vielä mehukkaammalle. Vähän matkan päässä istuskeli sammakko ruohomättäällä ja katseli vesikirpun toimia. Se ajatteli: - Minulla on nälkä ja tuossa olisi herkullinen vesikirppu, mutta se näkyy valmistautuvan syömään tuota lumpeenlehteä. Minäpä odotan että se on syönyt. Kylläinen vesikirppu maistuu paljon paremmalta kuin nälkäinen. Rantapusikossa väijyi sammakkoa nälkäinen kissa. Se katseli sammakkoa ja ajatteli: - Minulla on nälkä ja tuossa on makoisa sammakko. Mutta odotetaanpas hetki. Tuo sammakko aikoo selvästi syödä tuon vesikirpun, ja kylläinen sammakko maistuu paljon paremmalta kuin nälkäinen. Kaikki odottivat. Sitten vesikirpun nälkä nousi huippuunsa. Vesikirppu haukkasi lumpeenlehdestä palan ja nielaisi. Sammakon kieli vangitsi vesikirpun ja sammakko söi sen. Kissa ponkaisi rantapusikosta sammakon niskaan, mutta sen koivet olivat odotuksen aikana kangistuneet niin, että kissan hyppy jäi lyhyeksi ja se pudota roiskahti keskelle lampea.

TARINAN OPETUS: - Kuta pidempi esileikki, sitä märempi mirri.