KusiFasaani

Helvetinpesä osa 2

torstai 29. huhtikuuta 2021 10:58

Tapasin mun silloisen aviomiehen, Jukan mun yötyössä. Jukka tuli sinne vetämään karaokea. Rakastuin ensisilmäyksellä ja muutin melkein samantien Jukan luokse tesomalle. Ensimmäinen yö sen luona tuntui turvalliselta. Kukaan ei huutanut mua aamulla hereille ja siivoamaan. Mua ei pelottanut eikä ahdistanut. Olin vaaleanpunaisessa pilvessä.

Sillä välin Johanna oli alkanut uhkailemaan mun pikkusiskoa. Sosiaalityöntekijät kävi paikalla eivätkä tehneet asialle mitään. Miksi ne edes vaivautui sitten sinne, who knows. Huonosti hoitivat työnsä. Mia alkoi nukkua paljon ties missä ettei sen tarvinnut olla kotona.

Mun ptsdn oireet alkoi hitaasti tulla taas esiin. Luulin että kaikki tuntee niin joten oletin et se on normaalia. No ei se oo. Siivosin pakonomaisesti kotia ettei Jukka suuttuisi mulle. Like he would. Jukka ei ollut koskaan vihainen, mistään. Vielä tänäkin päivänä hän on kaikista Zenein ihminen kenet tiedän.

Ennen itsemurhaa äiti oli kirjoittanut meille kirjeen. Me ei koskaan saatu lukea sitä. Esa sanoi aina jotain epämääräistä. Luulen että se poltti sen kirjeen takassa. Miten kukaan voi olla noi vitun tahditon ihminen?

Tästä vuosi tai kaksi eteenpäin. Olin työpaikalla ja luin uutisia iltalehden sivuilta. Siellä luki että tampereella nainen oli jäänyt junan alle. Mietin että sillä ei vissiin sit ollut hyvä olla. Myöhemmin selvisi että se nainen oli Johanna. Esa oli ajanut myös hänet itsemurhaan. Poliisi ei osannut yhdistää 1+1. Miten saman miehen ympäriltä oli kuollut niin monta ihmistä ja hän itse oli hengissä. Idk, tuntuu että ne menee silmät kii eteenpäin työssään.

Kommentit

Vain sisäänkirjautuneet voivat lukea ja lähettää kommentteja.

Liity käyttäjäksi nyt - ja luo oma profiilisivu »