tukisukka

Mitä väliä sillä on että mitä teemme eläessämme, kun sille ei kummiskaan anneta arvoa omana elin aikanamme. Ja mitä väliä sillä on että mitä tulevat sukupolvet meistä miettivät, sillä emme ole silloin paikan määllä märehtimästä asioista ja ottamassa kritiikkiä vastaan. Ja kuinka paljon vaatikaan se että historian kirjat meidät todella muistavat? vaatiiko se manterien valloittamista vaiko jonkin todellisen neronleimauksen? ja mitä välilä sillä on että muistetaanko meidät tulevaisuudessa? sillä kuten aikasemmin jo totesin emme ole silloin täällä, jotenka emme pääsisi nauttimaan siintä hienosta tilanteesta että kaikki arvostaisivat meitä. Jotenka miksipä emme eläisi elämäämme rennosti sossun turvin? Vai haluammeko jättää jotain pysyvää.. jotain josta on muillekin hyötyä? ehkäpä.. mutta eivät ne historian kirjat meitä siltikään muistaisi. Kuinka moni muistaa K.A Fagerholmin? tuskinpa kovinkaan moni.. ja olihan hän sentään valtio neuvosto ja kolminkertainen pääministeri että rakentamassa valtiotamme taloutta sotien aikoina ja niiden jälkeen.. joten mitä vaaditaan että meidät muistetaan? ja onko sen tavoittelu sen arvoista.

P.S. anteeksi olen vain väsynyt