Thurizas

Mässäily, irstailu ja veren juonti on alkanut.

Oon muuttanu 9 kertaa kolmen vuoden aikana. On tullu nähtyä Suomea eri perspektiiveistä, tavattua erilaisia tyyppejä, sopeuduttua olosuhteisiin niin hyvin kun vaan voi.

Stadissa jouduin ensin ikävyyksiin muutaman jutun takia, jonka jälkeen aiheutin vesivahingon kerrostalossa ja sain häädön. Oli tullut reikä ilmalla täytettävään vesialtaaseen ja vedet sitten tuhos lattiat ja alakerran katon. Mut pistettiin Auroran sairaalaan jossa tuli hengattua seinähullujen kanssa viikon verran. Kuulin siellä ollessani mm. salaliittoteorioita.
Vaihdoin maisemia kun huomasivat ettei mulla ollut psykoosia.

Asuin Myllykoskella vuoden kunnes jouduin taas ongelmiin yhden jutun takia ja piti lähteä. Heräsin aina sen kuukauden aikana joskus puoli viiden aikaa aamulla ja hiivin asunnostani pois huomaamatta.
Budjasin sitten hetken stadissa ja sitten sain kämpän Kausalasta. Oli takapiha ja sähkösauna. Asuin sielläkin vuoden verran kunnes jouduin lähtemään koska poliisit alkoi käydä koputtelemassa ovella.
Hauskaa oli kerennyt olemaan mutta stressaavaa myös kun piti aina miettiä mihin menen seuraavaksi.
Sitten tuli asuttua taas stadissa, jonka jälkeen 4 kuukautta Vantaalla kommuunissa, jossa nautin kesästä ja käytin taloyhtiön uima-allasta ja kuntosalia, sillä aikaa kun muut olivat karanteenissa koronaa piilossa.

Asuin sitten viikon Forenomin hostellissa ja jonkun kuukauden Hartolassa. Olin ollut sen vuoden lopulla 3 päivää poliisivankilassa, koska jouduin pidätetyksi Helsinki-Vantaan lentokentällä jostain syystä. Pääsin kuitenkin takaisin vapauteen, kunnes olin onnettomuudessa jossa nyrjäytin oikean nilkkani. Asuin Hartolassa jonkun aikaa ja kävelin kepeillä kipeän jalkani kanssa. Tuppukylään ei voinut ees ruokaa tilata joten kävelin kepeillä kauppaan ja takas. Sisu perkele!
Asunnossa ei ollut suihkua.

Sit muutin Heinolaan ja asuin jonkun 7 kuukautta ilman pahempia ongelmia kunnes alettiin syytellä yhdestä asiasta. Olin viime kesänä stadissa käydessäni mm. yöpynyt yhden yksjalkaisen narkkarimuijan kämpässä. Sen kämpän seinät oli tägätty täyteen ja piti varoa mihin astui kun siellä käveli.

En olis tässä ilman sitä vesivahinkoa. En tuntis niitä tyyppejä jotka tunnen, enkä tietäs millasta on hölkätä pimeän Myllykosken katuja, tai kadota jonnekin pimeään kuuntelemaan NON:n Children of The Black Sunia. En tietäs mitä on tosi ystävyys ja ketkä on niitä paskoja tyyppejä.

Kaikki paska elämässä on hyvästä, koska paskat tapahtumat johtaa aina hyviin asioihin. Niinkun joku vitun taolainen opetus. Ilman pahaa ei voi olla hyvää. Tai jotain sellasta.

Mikä tää koulukiusaamisen kiihkeä vastustaminen oikeen on? Voi hellan lettas sentään.
Jos ei kersat osaa puolustaa itteensä niin voi voi.

Itteäni yritti yks päätä pidempi sälli kiusata kun olin kutosella. Joten tiedättekö mitä tein? Annoin sille pellelle kunnon alakoukun leukaan. Se jäi pitelemään veristä suutaan ja kattoi että mitäs helvettiä just tapahtu.
Meistä tuli kamuja tämän jälkeen.

Jotenkin vaikuttaa et iso osa näistä kiusatuista on vaan yliherkkiä, huumorintajuttomia tyyppejä.
Multa ei ainakaan ropise mitään säälipisteitä teille.