Mua ahdistaa todella paljon se että olen rakastunut ihmiseen jolla ei sitten taas ole mitään tunteita mua kohtaan*ainakin sen puheiden perusteella*..se kuvittelee että olen jonkinlainen lelu minkä se voi heittää menemään sitten kun on siihen kyllästynyt..kylhän se aina mun kanssa jotain säätää..mutta se ei ymmärrä että kuinka paska olo mulle siitä tulee..mutta kun se pienikin hetki tuntuu niin ihanalta,vaikka tietää sen kaiken olevan turhaa..se ei vaan ymmärrä että mä välitän siitä ihan perkeleesti!sitäkään en ymmärrä että miksi se ihminen ei vois ees antaa mulle mahdollisuutta olla tärkeä osa sen elämää?!....mut silti kun en vaan pysty päästää irti..jokin asia siinä ihmisessä saa mut vaan pitämään siitä kiinni..vaikka se varmaan ihan turhaa onkin..mulle on sanottu että jatka eteenpäin ja unohda se..kumpa se oikeasti olisikin noin helppoa.. :(..<3*jos luet tän niin ehkä sä ymmärrät*