HAMASUKO

Suljen silmäni.
Mietin mitä vikaa minussa on?
Vikoja on monta.
Onko jotain mitä voisin korjata?
Niitäkin on monta.
Onko kukaan täydellinen?
Minä en ainakaan.
Millaista olisi olla virheetön?

Aukaisen silmäni.
Mitä näen?
Näen huoneeni katon.
Se on valkoinen.
Katson ympärilleni.
Näen vain valkoista.
Suljen silmäni uudelleen.
Hymyilen.
Se mitä olen on rikkaus.
Joskus tuntuu pahalle,
mutta silti en menisi muuttamaan itsessäni mitään.

Olen tyytyväinen itseeni tällaisena.

vaikeuksien läpi mä kuljen
eteen päi laivaa auttaa iso purje

eli kaverit, kulta, veli, äiti ja isä
rakastan teit paljo ja tarkotan sitä

teidät niin hyvin mä tunnen
ootte kaikki kaikessa mulle

eikä nää oo vaa sanoja vaa totisinta totta
ootte jaksanu mua vaik sillo tällö rotta

n-dubz - everytime we touch

hän istuu ajatuksissaan - eilen hän ymmärsi ettei näkisi sinun palaavan

Sinä sait minut niin perkeleen iloiseksi
Sait minut myös pelkäämään
sait minut pelkäämään sitä päivää,
kun täydellisyys loppuu
kun et ole enää minun

Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin,
Joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin.
Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa,
Että laiva saapuu ja sirpaleet pois kuljettaa.

Ja niin hän jälleen yksin jää...
ilman sitä jota rakastaa.
Rakastaa muttei koskaan saada voi.
Omaan virheeseensä rakkaansa menetti.

Rakkauden kohde jatkaa elämäänsä,
löytää toisen jota rakastaa.
Löytää jonkun arvoisensa,
jonkun johon luottaa...

Vaikka onnea tietysti rakastamalleen toivoo,
ei silti voi katsoa vierestä tämän onnea.
Ei osaa olla katumatta,
ei voi olla ilman tätä.
Mutta tietää ettei ole rakkauden arvoinen...
Tietää vain että toinen jatkaa elämää,
ehkä yrittäen unohtaa,
ehkä yhä kaivaten.

On nopassa numeroita,
mut siit puuttuu nolla,
se kertoo kaikille ettei huonoi voi olla,
ku sanon sun nimes ääneen ja heitän noppaa,
se pyörii ja pyörii kunnes ykköseen stoppaa

se muhun sattuu eniten kun aattelen sun olevan onnellinen toisen kanssa.

Sä opetit tutustumaan, sä opetit ihastumaan, sä opetit rakastumaan, muttet koskaan opettanut unohtamaan.

Ja sun huulilta suudelma maistuu katkeruudelta.

Juorut kiertää, syrjäyttää totuuden tieltä, monet luulee musta paljon, harva mitään tietää.

Mä olisin niin mielelläni ollut se oikea
vaan kuvan jonka peilissä näin, en oppinut tuntemaan
Tiedä en, mä löydänkö takasin
tää outo tie mua vie ja mennä mun täytyy....
mitä jää käsikirjoitus kun häviää
kun mitään ei sanat entiset voi selittää
mitä teen, tämä tie loppuun kun kuljetaan
Edessäin ovi avataan tuntemattomaan,
Mä tiedän kai vähemmän tänään kuin milloinkaan
Vielä joskus sen ymmärrän, sä autoit mua luopumaan
Ei, enää en tahdo kääntyä takaisin
Tää uusi tie mua vie ja viedä sen täytyy