fallen^emo

semmonen runo

sunnuntai 13. heinäkuuta 2008 19:14

Ikuisuuden odotin
kunnes vihdoin tajusin
että sä et tuukkaan

sulle soitin
sua tavoittaa koitin
mut sä et vastannutkaan

Mutta kyllä mä pärjään älä huoli
jos en pystyssä meinaa pysyä mulla on tuoli
kun heikottaa sillä voin istua
kestän paremmin vastaan tulevaa iskua

kyllähän ne sydämet särkyy
ei nekään kaikkea kestä
ei auta vaikka kuinka koittasit
sitä kiillottaa ja pestä

kyllä sen vielä ehjäks saa
kunhan on joku joka lohduttaa
ja matka jatkuu kohti parempaa:)

Kommentit

Vain sisäänkirjautuneet voivat lukea ja lähettää kommentteja.

Liity käyttäjäksi nyt - ja luo oma profiilisivu »