Tyttö itki hiljaa yksin pienessä pimeässä huoneessaan, ja mietti mitä oli tehnyt, mitä kamalan hän oli tehnyt omille ystävilleen. Hän oli mennyt pettämään ystävänsä ja valehtelemaan heille itsestään, tehden itsestään paljon parempaa mitä oikeasti oli. Siihen oli syy, syy jonka takia tyttö menetti kaiken sen mistä oli unelmoinut ja mitä oli toivonut, hän menetti ystävät jotka olivat tukeneet häntä ja olleet kuin perhettä. Syy oli se että tyttö pelkäsi, hän pelkäsi kertoa kaikille kuka oikeasti oli. Mutta kun kaikki asiat tulivat julki hänen ystävilleen tyttö ei voinut muuta kuin tunnustaa, pyytää anteeksi ja lupaa selittää mistä
oli kyse. Kaikki antoivat hänelle yhden mahdollisuuden. Tyttö kertoi, että hän pelkäsi päästää ketään tarpeeksi lähelle itseään hän myöskin pelkäsi ettei hän olisi ollut riittävän hyvä heille sellaisenaan kuin oikeasti oli. Osa hänen ystävistään ymmärsi häntä, osa hyljeksi häntä eikä voinut ymmärtää miten joku voi tehdä noin.
Tyttö itki taas yksin huoneessaan joka oli pimeä ja pieni, hän muisteli taas sitä mitä oli tehnyt ja mitä oli saanut palkakseen teostaan; hänen isoveljensä oli joutunut sairaalaan vakavan sairauden vuoksi, sairauden joka voi riistää hengen ja joka on parantumaton. Tyttö ei voinut vierailla veljensä luona sairaalassa kuin muutaman kerran, koska hänellä oli erittäin vakava kammo sairaaloista (hänen kaikki läheisensä olivat kuolleet niihin). Mutta ne muutamat kerrat jotka tyttö vietti sairaalassa veljensä luona
olivat kammottavat, oli kamalaa katsella vierestä kun joku niin tärkeä ja rakas ihminen makaa liikkumatta ymmärtämättä mitään mitä ympärillä tapahtuu, tyttö kertoi veljelleen että vaihtaisi koska tahansa paikkaa veljensä kanssa kunhan tämän ei tarvitsisi kärsiä. Tästä syystä tyttö rupesi näkemään joka ikinen yö painajaisia jotka hän tulisi muistamaan vielä vuosienkin jälkeen.
Tyttö myöskin sairastui itse pahaan masennukseen, jonka hän myönsi itselleen liian myöhään, masennus oli niin paha että hän joutui menemään terapeutille, joka määräsi tytölle vahvat lääkkeet parantumisen nopeuttamiseksi.
Myöhemmin samana vuonna tyttö menetti rakkaan lemmikki- koiransa ja masentui uudelleen samaan tilaan kuin aiemmin sinä vuonna. Koira oli merkinnyt tytölle todella paljon ja sen menettäminen oli todella raskasta hänelle. Kun hän oli saanut kuulla äidiltään, että koira oli menehtynyt hän oli suunniltaan surusta. Tyttö kuunteli siihen aikaan Kaija K:oon jos sua ei ois ollut rauhoit-
taakseen itseään ja muistamaan miten rakas koira oli ollut. Tyttö tulisi muistamaan sen joka ikinen hetki aina.
Kun veli saatiin kotiin sairaalasta tytön olotila kohosi huomattavasti. Ainoa ongelma oli kuitenkin se, että miten veli oppisi uudelleen elämään normaalia elämäänsä koska oli menettänyt kaiken motoriikkansa puoli vuotta makaamalla sairaalan pedillä. Tyttö kuitenkin päätti auttaa veljeään ja tukea tätä, tavallaan hyvitys siitä mitä oli tehnyt aikaisemmin ystävilleen, mutta myös rakkaudesta veljeään kohtaan. Veli kuitenkin parani ja oppi asiat hyvin nopeasti ja jaksoi joka päivä ja joka ikinen hetki yrittää
uudelleen ja uudelleen aina niin kauan kunnes jokin asia loksahti kohdalleen. Tyttö oli hyvin ylpeä veljensä ponnisteluista.
Myöhemmin kun veli oli parantunut lähes ennalleen tyttö tapasi erään pojan, joka oli häntä hieman nuorempi mutta silti niin jotenkin erilaisempi kuin muut, että tyttö halusi tutustua tähän paremmin. He vaihtoivat numeroitansa ja messenger osoitteensa ja juttelivat
kaikennäköisistä asioista kuin mahdollista. Tyttö myöskin kertoi mitä hänelle oli tapahtunut vuoden aikana ja oli yllättynyt kun poika kuitenkin jaksoi kuunnella häntä ja ihmetteli miten joku niin täysin erilaisesta maailmasta pystyi edes hieman ymmärtämään häntä. Kun poika kutsui tytön luokseen käymään häntä jännitti erittäin paljon, vatsassa lenteli perhosia ja ajatukset pyörivät päässä "mitä
jos hän ei", "mitä jos hän ei".. Kun he viimein tapasivat poika hymyili tytölle leveästi ja suloisesti pilke silmissä ja tyttö hymyili takaisin pojalle joskaan ei samalla tavalla vaan ujosti ja kainosti. He tulivat hyvin juttuun keskenään ja tytöllä oli ensi kertaa vuoteen turvallinen hyvä olo mitä ei osannut käsittää itse. Myöhemmin kun he olivat tutustuneet paremmin he rupesivat seurustelemaan ja tyttö rakastui poikaan korviaan myöten. Tämä tulee kestämään kaikki vaikeudet, tästä tyttö oli varma, koska tutustuessaan poikaan entistä paremmin hän huomasi etteivät he olleetkaan niin kovin erilaisia kuin oli aluksi luullut ensi kertaa pojan kanssa jutellessaan.
Kun tyttö vei pojan kotiinsa vanhempiensa näytille ja tämä tapasi myös tytön nuoremman veljen ja isoveljen he tulivat oitis toimeen keskenään mikä merkitsi tytölle äärettömän paljon. Vappuna poika myös toivotettiin tervetulleeksi sukuun niin kuin myöskin tytön isoveljen tyttöystävä, josta oli tullut tytölle kuin isosisko jota hänellä ei ollut. Juhannuksena poika esiteltiin muutamille sukulaisille,
mummolle, serkulle ja hänen vaimolleen ja perheelleen kaikki sujui loistavasti. Tyttö tuli myös hyvin toimeen pojan perheen kanssa, mikä myös merkitsi todella paljon tytölle.
Tyttö ja poika menisivät samaan työpaikkaan loviisaan ja asuisivat siellä määräajan jonka jälkeen he muuttaisivat omaan kotiin ja ostaisivat auton itselleen heti kun lisää työtä olisi tiedossa. Se merkitsisi heille molemmille todella paljon, saada oma elämänsä toimimaan hyvin ja niin kaikki olisi paremmin kuin ennen.
Tytöllä oli kuitenkin ongelma jonka yli hänen olisi päästävä; hän pelkäsi edelleen laskevansa ketään liian lähelle itseään, hän pelkäsi sitä mitä siitä voisi seurata hänelle: hän pelkäsi loukkaantuvansa ja hän pelkäsi myöskin satuttavansa ketään joka pääsisi liian lähelle hänen varjelemaansa yksityisyyttään. Tyttö oli myöskin erittäin arka puhumaa omista asioistaan edes pojan kanssa ja paljon jäi kertomatta tälle pelkästään suojellakseen itseään ja sitä ettei loukkaisi poikaa tai ketään muutakaan avautumalla asioistaan perusteellisesti tai muutenkaan. Se olisi hänen ongelmansa tytön loppu ikänsä ajan eikä hän tulisi koskaan ymmärtämään miten tärkeätä se voisi olla että puhuisi jonkun kanssa asioistaan edes pojan kanssa jota hän niin paljon rakastaisi. Hän tiesi myös ettei kukaan tulisi ymmärtämään mikä voisi olla jotakin niin suurta ettei tyttö halunnut muiden tietävän siitä. Hän tiesi myös itse pelkäävän sitä asiaa
yli kaiken muun joten hän päätti olla puhumatta itsestään mitään mikä vähänkin oli hänelle niin arkaa ja mikä pelottaisi häntä.
