Savon sanomat 27.7.2008
Viime vuoden lopussa julkaistussa OECD:n Pisa-tutkimuksessa (Programme for International Students Assessment) mitatiin suomalaistenkin nuorten (15v.) kouluosaamista. Tulos oli ilahduttava, sillä Suomi voitti vertailun.
Kun tuloksia tarkasteltiin maan sisällä, suomalaisten pistemääriä laski se, että ns. suomenruotsalaiset koulut menestyivät vartailussa merkitsevästi huonommin kuin suomenkieliset koulut. Vaikka Pisa ei olekaan mikään aukoton mittari, luulisin vastuullisten pedagogien kiinnostuvan tästä erikielisten opiskelijoiden suorituserosta. Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset saavat parempia arvosano kuin suomenkieliset. Yo-lautakuntia on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Arvostelusta päättävät eri tahot, eivätkä kokoeetkaan ole täysin samoja. Pisa tutkimus oli kuitenkin tasapuolinen, ja arvostelu oli molemmille kieliryhmille sama. Ei ole kaukana ajatus, että ruotsinkielinen puoli suosii omiaan arvosteluissa, ja tasoittaa siten opiskelijoidensa tietä korkeakouluihin.
Tie korkeakouluihin on ruotsinkielisille valmiiksi tasaisempi kuin suomenkielisillä, koska useimpiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin ovat voimassa ns. kielikiintiöt, jotka eivät ole oikeassa suhteessa maamme prosentuaalisiin kielisuhteisiin, vaan päästävät ruotsinkieliset helpommin sisään kuin suomenkieliset. Saavatko ruotsinkieliset nuoret kaksinkertaisen edun: myönteisemmän arvostelun ylioppilastutkinnossa ja sisäänpääsyn korkeakouluihin alemmilla pistellä?
Jos näin on, tämä on huutava vääryys ahkeraa ja osaavaa suomenkielistä nuorta kohtaan.
Richard Järnefelt, Espoo
