Hymysi kun nään, se valon tuo pimeään päivään.
Loistaa se auringon tavoin, enkä silmiäni sinusta irti saa.
Tuot valoa mun elämään, iloa ja riemua kestävää.
Tästä tunteesta en koskaan luopua voi, mulle uuden elämän sä toit.
Äänesi kun kuulen, se lohtua tuo yksinäiseen elämään.
Sanat hellät, ne mua koskettaa, en niitä koskaan unohtaa saa.
Tuot valoa mun elämään, iloa ja riemua kestävää.
Tästä tunteesta en koskaan luopua voi, mulle uuden elämän sä toit.
Kun en luonasi olla saa, tunnen suurta ikävää.
Odotan sitä päivää, kun näen sinut taas.
Päivät ilman hymyäsi ja ääntäsi on kuin aurinko ei koskaan
nousisikaan ja pimeä olisi koko tämä maa.
Tuot valoa mun elämään, iloa ja riemua kestävää.
Tästä tunteesta en koskaan luopua voi, mulle uuden elämän sä toit.
Tiedät, että sinua rakastan, mutta sinä et tiedä mitä itse minua kohtaan tunnet.
Jaksan odottaa sitä päivää, kun sinut nähdä taas saan ja tuot valoa mun elämään
ja ehkä sanat kauneimmat kuulla samalla myös silloin saan!
Kiitos, että olet olemassa!
Paupa
