Tyttö avaa silmät viimest kertaa
Kattoo peilii kuvaa eiliseen vertaa
Samalta näyttää väsynyt katse
Masentunut aate joka tänään toteutuu
Tyttö haluaa paikkaan parempaan päivät nopeutuu
Ei kestä enää vääryyttä paskaa kohteluu
Elämä täynnä reikii koulhui joita ei saa paikattuu
Tyttö nousee ylös kun on saanut kaiken pakattuu
Lähtee kotoaan jättää lapun pöydälle
"oli pakko mennä" oli viimiset sanat vanhemmille
Rakkaudella tyttärenne
Nyt sekasin maailma mikään ei oo niin kuin ennen
Tyttö kävelee lähemmäs päämäärää
Kädet tärisee ku tyttö käärii viimeist sätkää
Kävelee ja jää makaa raiteille
Parempi kaikille tyttö jää junan alle
kertosäe:
Maailma on peli jota vaan yks pelaa
Ihmiset on pelattavii ja joita yks ohjaa
Ohjaa "kuka ohjaa, kuka pelaa"
Kuka käyttää ihmisiä pelinappuloina
Isä jättää auton parkkiin
Kävelee rappuja väsyneenä kotiin
Laittaa takin naulakkoon käy sänkyyn makaamaan
Kun herää ei tytär kotona olekkaan
Koittaa soittaa puhelimessakin vastaaja
Ajattelee että yöksi tyttö on jo kotona
Ei huolta kanna
Seuraavana aamuna löytää kirjeen pudonneena lattialta
"mun oli pakko mennä" rakkaudella tyttärenne
Kyyneleet valuu isä lukee pahint ajatellen
Ovella joku isä säntää avaamaan
Ja seuraavaksi poliisit kertoo surusanomaa
Isä juo huutaa hajottaa paikkoja
Pimeen rauhottuu avaa parvekkeen laseja
Seisoo jo reunalla ei kuitenkaa uskalla
Vaan ottaa aseen lataa ja laukaisee
