Ikuista onnea kestävää
Muistatko, kuinka toisiamme silmiin katsottiin, sanoit tämä onni ei koskaan loppua voi,
uskoin joka sanan, koska tunsin samoin.
Muistan hetket, jotka minut onnelliseksi sai, otit minua kädestä, sanoit tämä onni ei koskaan loppua voi, uskoin joka sanan, koska tunsin samoin.
onnea, onnea sitä ikuisesti kestävää luulin, sitä ei tullutkaan.
En uskoa voi, että onni yhteinen näin päättyä voikaan.
Muistatko, päivän jolloin vierekkäin istuttiin, sanoit
ei onni enään jatkua voi, ei tämä onni ollut sitä, joka ikuisesti kestää.
Muistan katseesi niin päättäväisen, en voinut sitä ymmärtää,
miksi sanoit mulle sanat nää, joita en uskonut kuulevanikaan.
onnea, onnea sitä ikuisesti kestävää luulin, sitä ei tullutkaan.
En uskoa voi, että onni yhteinen näin päättyä voikaan.
Muistatko, kuinka pääni käänsin pois, tein sen jotta et kyyneleitäni näkisi.
Lähdin pois tietäen, tämä tulee koville ottamaan.
Muistan ikävän, jota silloin sydämessäin tunsin, kun kotiini yksin palasin.
Kun ikävä oli suuri, ystävältäni sanat kuulin, jotka sydäntäin lämmittää, uskoa sain taas parempaan elämään.
Onnea, onnea sitä ikuisesti kestävää, tiedän sitä vielä eteeni lennähtää ja tämä ikäväni ehkä silloin häviää.
Uuden onnen, sen kestävän, kokea taas saan, edes hetken ehkä ikuisenkin kestämään.
Kaipaan sua aivan mielettömästi ja toivon koko sydämestäni että sinut vielä joskus pysyvästi viereeni saan! :,(
