yöPerhonen

Oih.. minuun sattuu minä itken minä huudan, mutta kuin unessa kukaan ei kuule ei huomaa. kuin vatsani auki revittäisiin, kuin käärmeitä suustani ulos yrittäisi.
yritän ne oksentaa, pikkuhiljaa kavalasti tunnen kuinka ne minut tukehduttaa. sormenpäistäni hentoisista, ihon läpi muurahaiset tietänsä kalvaa.
ja minä en voi anoa loppua, en estää kidutusta. olen okailla kiinni köytettynä maassa.
ja katson kuinka peto tekee saman heille pienille viattomille tytöille ja se koskee minuun eniten. en voi varoittaa, en heitä auttaa. hiljalleen muurahaisten kuhina kuuluu yhä kauempaa, okaiden piikit tuntuvat löysäävän otettaan ja minä saan vihdoin hengitettyä.... sisään.... mut ei koskaan kai ulos, maailma on kadonnut.