Joskus ois helppoo päästää kaikest irti,
jotkut kaduttaa ja jotkut sekottaa mun pään.
Älä tuu mulle tänne kertoo mun tunteista,
et tiedä musta puoliakaan ja niin se vaan menee.
Jos tietäisit musta puolet niin tietäisit mistä mä kerron, puhun, sanon, teen.
Miks kerron sulle, miks mä puhun sulle, miks mä sanon sulle ja miks mä teen niin sulle.
Sun kuuluu tietää mitä mulle kuuluu,
no nyt tiedät: ei mitään.
Elämäs on hyvii ja huonoi aikoi,
tuntuu vaa ettei huonot loppuis ikinä.
harmittaa kaduttaa ja kaikkee siitä välistä,
miks vittu oon niin mulkku, joo ja senku tietäs!
Sitä en tajuu, eikä tajuu muutkaa.
Jos mä tajuisin, mä muuttaisin asioita.
Jos sä tajuisit niin tulisit ja halaisit,
joskus jopa kysyisit: Mikä vittu sua vaivaa?
Nii: MIKÄ VITTU MUA VAIVAA!
Kaikki ei tiedä mistä mä puhun,
mut se riittää ku mä tiedän sen ite.
Joskus joku naurattaa, joskus itkettää
nykyää tuntuu ku mikää ei tuntuis miltää.
Sekotat mun pään, vaikka oon jo ihan tarpeeks sekasi.
Joskus kun saisin asioita takasi.
Mut sehä ei oo mahdollista,
joten elän kaikkee vaan eteenpäi.
Nii kauan ku jaksaa, eikä mikää mee paremmi.
Kaikki on mustavalkosta, ei missään värejä.
Ainoot värit mun elämäs,
se heijastaa, sun katsees ne värit vangitsee.
Kiitos ja toivon et säki tarviit sen.
Tajuaisit mistä mä puhun,
puhunko sulle vai puhunko puulle.
kerro jos oon vääräs mut sä oot vaan yks ihmine,
ketää ei sais vangita, mut sä vangitset.
Kerran sais vaan rakastaa,
toivon et se ei ois tässä.
Jos se on tässä ni toivon et se ei tuu koskaa satuttaa.
Satuttaa sisältä, satuttaa ulkopuolelta.
Koskaan en satuttais,
mut tiedäthän sä sen?
