yöPerhonen

Kuin höyhenen hetkessä puhalsit harteiltani raskaimmat pelot.
Kosketuksesi saisi varmasti taivaankin sytyttämään tähtiinsä valot.
Minä herään hipaisuun poskellani, kultaiseen valoon
ja muistan hopeisen yön jonka vierelläsi valvoin.
En tiedä kumpi on kauniimpaa,
katsella kun nukut vai herätä aamuun sinun kanssa.
Olet vahva ja silti käsissäni niin hauras.
Valutat minuun voimaa ja sitten vietkin jalat alta.
Sinä annan kaikkelle merkityksen, sinun vuoksesi jaksan aamulla nousta.
Toisaalta millään ei ole edes väliä.
Ei muulla kuin sinulla.