yöPerhonen

Eilen luulin kuolevani sekavien tunteideni repiessä sielua, mieltä ja kehoa hajalle.
Tänään tidän olevani kuollut, sillä yksikään tunne ei minussa enään liikahda.
Olen sammuttanut janoni turhuudella, valmis astumaan tulevien vuosieni hautapaikkaan,
kauniiseen arkkuun joka kantaa nimeä kyynisyys. Polvistun laskemaan pienen vapisevan sydämmeni maan kylmään hautaan ja katson kuinka kaunis kehoni jatkaa matkaa, pian olkoon janoni lopullisesti sammunut, sillä sinne jää sydämmeni, vain sinä voit tuoda sen takaisin kuolleista sillä ilman sinua minun tunteillani ei ole mitään arvoa.