must tuntuu et sä tiiät jo
vaik ei kukaan oo sulle kertonu
satutat mua ku oot ku et tietäskää
tahtoisin vaan sut itteeni vasten rutistaa
sulkee silmät ja olla vaa
painaa huulet huulilles
pitää kädestäs kii ja kertoo kaikki tää
kuinka paljon susta välitän
kuinka sut haluisin
vaikka eihän me kunnolla tunnetakkaan
tarpeeks hyvin mulle
tiiän et tää on totta
takias tuhosin jotain suurta
pakko mun on sulle ennemmin tai myöhemmin kertoo
en mä voi kauaa ees tällee jatkaa
en haluu täst samaa paskaa ku mitä oon jo kerra kokenu
joka elää edelleen mutta hiipuen
tahdon vaan että tästä tulee totta
pilvilinnani olisikin tukeva
tuuli ei tuhoaisi sitä hetkessä
se ei sataisi alas mustina pisaroina
taas yksi pilvilinna lisää tuhottavaksi
miksi en osaa rakentaa tukevia linnoja
kivestä sellaisen saisin
rakentaisin kalliolle pienen kivilinnan
istuttaisin kuusia sen pihalle
paksun tammen juurelle istahtaisin
katsoisin sitä kauneutta ja tajuaisin
tämä on pysyvää
myrskykään ei tätä voi tuhota
mutta en minä osaa
eikä voimani riitä