Tänään minä olin surullinen.
Tunsin herätessäni tyhjyyttä.
Aamutupakan aikana ilma oli kylmä.
Kohta alkaisi taas villapaita säät.
En pidä keväästä, sillä minä pidän syksystä.
Haluaisin sen syksyn takaisin.
Sinä aamuna minä venyttelin raukeita jäseniäni.
Sinä aamuna talo oli siivottu, kuin puhdas alku kaikelle.
Ikkunastani tulvi kirpeää ilmaa.
Rakastin sitä tunnetta.
Syksy tuntui kevyeltä.
Silloin, kuin aikoja sitten minä tunsin sen.
Halusin palavasti täyttää tyhjyyteni.
Se täyttyi ja särkyi, mutta tänä vuonna tunnen olevani valmis.
Tuntuu kuin käsissäni lepäisi suurta nukkuvaa voimaa.
Tuntuu kuin se jonka luulin kadonneen olisi tulossa takaisin.
Haluaisin venytellä jälleen kireät lihakseni auki.
Tuntea kirpeän ilman tuoksun, ja tuntea sen kasvoillani valvotun yön jälkeen. Keväisen elämäni aikana tunsin jossain jotain. Toisaalta se tunne on pientä.
Minua hymyilyttää.
