Kädet,sydän,
kaikki rikkinäisinä edessäni.
Veri valuu lattialla vuolaasti.
Avuton lapsii makaa,
ei liiku, ei puhu, vain makaa.
Nostan lapsen käsivarsilleni,
kannan häntä kuin omaa lastani.
Kuulen hiljaisen ja aran kuiskauksen.
Katson lapseen, hän hymyilee ojentaen pienen kätensä minua kohti ja sanoo:" Enkelini sinua auttakoon ja varjelkoon."
Lapsi sulkee silmänsä, avaa siipensä ja lentää taivasta kohti huutaen:" Äiti ja Isä olen kotona