en osaa asioista puhuu en osaa kertoo
mietin tunteita ja rupeen viimisellä vaijoo
tahtoisin kertoo siitä mitä tunnen mutta en osaa avata sydäntä
tunnen kuinka sydämmeni räjähtää sisälläni
jos voisin repisin sen irti ja heittäisin pois
tahtoisin tietää millaista on olla tunteeton
en ymmärrä en käsitä
joka paikkaan sattuu
sydäntä raastaa
elämääni vaan haaskaan
toivon ymmärtäväni joskus itseäni
keksivän keinon kertoa tunteeni
nyt en tunne kuin masennusta ja kipua
joskus kyllä tunnen viellä iloa ja hauskuutta
nyt en jaksa enää tässä vuodattaa vaan mietti
miten asiat kuntoon sais
mietin sun silmiä suuta ja muuta
mutta en tahdo sua satuttaa tiedän että olet se tärkeä
olen itse vain tälläinen vietävä
toivon sydämmeni viellä ehjäksi
toivon että palaset palaisivat taikaisin
jäänteet sydämmestä katoaa ja paikalle jää vain pala sitä
synkkää osaa sydäntä mikä tuntee kipua vihlovaa
toivon sun joskus ymmärtävän mun olo tilan koska haluisin sut niin omistaa ja sun vieressä silmäni ummistaa...