pampula82

On taas astetta huonompi,surullisempi päivä. En muista koska oisin viimeks nukkunu, tai syöny..mut eipä juuri ees huvita.Öisin sitä putoovanhoihin asioihin,ja miettii,että mis kohtaa käveli harhaan. Onkohan sitä koskaan ollu kenellekkään ihan vaan itsenä arvokas, tai onkohan kukaan koskaan kaivannu,iha vaan lähelle. tuskin. Eniten kai pelottaa se,mitä oma vaisto sanoo, se ku ei oo koskaan ollu väärässä- koittaa kovin olla kuuntelematta,ja silti se tunkee aina ajatuksen nurkkaan.. kyyneleet outoo poskilta kaulalle,ja kaulalta paidalle.. polttaa pakkasen puremaa nassua. Ainoa positiivinen asia on liian isoiks käyneet vaatteet.. et jotain hyötyä kai siitäkin kun ei ruoka maita..
en tiä.. jotenkin sitä vaan toivoo, että joku ottais ja veis jonnekki kauas pois.

EI AJATELLUT KIRJOITTAESSAAN EXÄÄNSÄ,EI OLEVAA,EIKÄ TULEVAA.