sivu naisen päiväkirjasta;
Lauantai-ilta mieheni käytös oli outoa. Olimme sopineet tapaavamme Forumissa yhteistä kahvikupposta varten. Mieheni oli katsomassa jääkiekkoa ja minä olin ollut ostoksilla ystävieni kanssa koko päivän. Ajattelin että ehkä hän on loukkaantunut, koska olin hieman myöhässä. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään.
Keskustelu ei sujunut, hän oli hiljainen. Ehdotin että siirtyisimme jonnekkin hiljaisempaan paikkaan, jotta voisimme keskustella, tähän hän kuitenkin suostui mutta pysyi kuitenkin hiljaa.
Kysyin häneltä oliko hänellä murheita? Hän vastasi "ei tässä mitään." kysyin onko minun syytäni, että hän on vaitonainen ja juro. Hän sanoi että ei ole mitään hätää eikä minun pitäisi olla huolissani.
Kotimatkalla kerroin hänelle rakastavani häntä, hän hymyili ja jatkoi ajamista. En voi ymmärtää hänen käytöstään enkä tiedä miksi hän ei vastannut rakkauden tunnustukseeni.
Kotona tunsin kuin olisin kadottanut mieheni johonkin usvaan, ikään kuin hän ei enää halunnutkaan löytää minua,
Hän vain istui ja tuijotti televisiota; hän vaikutti todella kaukaiselta ja etäiseltä.
Lopulta päätin mennä nukkumaan, mieheni seurasi minua 10 minuutin kuluttua ja yllättäen vastasi rakkauteeni ja hyväilyyni, rakastelimme mutta silti hän tuntui omituisen poissaolevalta.
Päätin etten kestä tätä enään vaan otin asian esille.
Huomasin hänen kuitenkin nukahtaneen. Itkin itseni uneen.
Suhteemme on kuin katasttrofi, tiedän että hänellä on toinen suhde.
Sivu aviomiehen päiväkirjasta: Lauantai-ilta : jokerit hävisivät, mutta saimpahan pillua.
