noko90

minkä takia tämmöinen ei riitä joka on kiltti ja huolehtivainen ei riitä kun mulla ei ees enään kavereita tääl kotipaikka kunnalla ja oon tääl vaan yksin koneel ja katson teeveetä mulla ei oo oikein enään ollut kavereita tääl joittenkaa mä voisin pitää hauskaa ja olla vaan ulkona...on niinkuin tyhjä olo siitä kun oon vaan tääl yksin himas ilman kavereita ja se et kaikki entiset kaverit täältä vaan kiusas mua ja haukku ja kerran ne taivuttukun mua aidan avulla sen verran paljon et lonkasta meni lonkkaluu ja jouduin sitten laikkaukseen ja jouduin olemaan siel viikon ja siitä sitten viel 6viikkoa kepeillä ja se oli yhtä helvettiä vaan mut sitten kun siiryin perttulan erityis ammattikouluun niin mulla taas alko lisääntyy vaan kaverit ja ennen tonne kouluun päädyttyäni niin sitä haukuttiin vammaiskoulusks ja sieltä mä löysin mun toive ammatin eli autoalan siis sittenkun siiryin tonne kouluun niin niin sain ihan aluks hyvän huonekaveriks ja ajattelin et tästä se alkaa taas uus alku elämässäni mutta olin aluks aikas ujo ja en uskaltanut mennä ees mennä ulos ja olin vaan sisäl ja luin GTI magazineetä mut sitten kun kyllästyin sisällä olomiseen niin menin ulos ja siitä se rumba alko eli kavereita vyöry todella paöjon ja uusia sellaisia mutta jotkut oli myös ihan kusipäitä xD mutta jotkut myös oli aivan mahtavia myöskin mutta vuos myöhemmin kun olin niin sanotun valmentavan linjan ITE:en niin pässin sille todella elämäni tärkeelle alalle eli autopuolelle mut olin ekaks vaan vara siella mut kesällä tuli 2päivää myöhemmin ja hypin riemusta :D ja kun aloitin autopuolella niin olin aivan innoissani ja siel oli yks parhaimmista tyypeitä nimeltä kuin pepe :) pepe oli auttanut mua ymmärtämään paljon enemmän tietokoneitten ja autojen seurassa ja siitäpä mulla on edelleen vaan hyvät muistot mutta sitten kun tapasin hyvä ystäväni RAMIN niin must tuntu siltä et mun elämä taas pyörii mahtavasti ja voin luottaa ramiin ihan 100% sesti mulla ei oo ollut ikinä noin hyvää ystävää ollutkaan ja siit haluunkin olla ylpeä ja tän kuolun kautta oon oppinut sen et itse pitää vaan huolta ittestään mutta se ei paljoon kaikessa auta pitää myös vaan välittää omasta työstään ja ei välitä mitä muut tekee ......mutta siis nykyään mulla on hyviä ystäviä vaan koulussa muttei tääl koti seudulla yhtään ja oon vaan nykyään ollut yksin huoneessani pitkään ja syönyt ja nukkunut myöskin ja käynyt myös ihan mutsin pyynöstä myös kaupassakin eli sanottuna mulla ei oo tääl kavereita ja mä vihaan olla tääl montaviikonloppua olla tääl uksin kun ei niin vaan kavereita oo tääl enään ollenkaan