Yritän aina tuoda itseäni esille sulle. Näyttää, että kyllä on asioita joita minä osaan. Että hoidan kouluani edes jollainlailla. Yritän puhua sun kanssa sodista ja muusta historiasta, jotta huomaisit, että yritän parhaani koulussa (hissan numerot ollu vitosia). Näytän sinulle hienoja valokuviani ja runojani, jotta näkisit, että olen edes jossain lahjakas. Näitä tekstejäkin olen joskus näyttänyt.
Mutta sä et koskaan muista näitä. Todistuksessa näät vaan ne huonoimmat numerot. Tänäänkin haukuit mut lyttyyn ja muistutit tulevaisuudesta nakkikiskalla. Näät vaan tytön, joka nyhjöttää kotona koneen äärellä eikä harrasta mitään.
Haluun vaan olla kotona teidän kaa. Sinäkin oot niin harvoin kotona, että luulis sun olevan iloinen kun en heilu joka päivä ulkona. Mut et oo. Yrität koko ajan savustaa mua ulos.
Mielelläni lähtisin pois täältä sinua häiritsemästä, mutta kun en voi. Oon just sellanen ku sä oletat. Epäonnistunut tytär ja täysin riippuvainen sinusta. Mutta kyllästyny alottaa päivät itkemäl silmät päästään.