yhtenä yönä heräsin ja katoin ulos ikkunast
katoin tähtii ja tuska viilsi rinnassa
muistin kuinka painajaista tuli ajasta ihanasta
sitkeetä rakastaa tuliki paha vastustaja
vastustaa ja se aika oli lopult raskasta
niinku aina ne ajat on ohi eikä takas saa
emmä toisaalt haluukka,haluun vaan purkaa
ja teen sen nyt ,toivon etten pura turhaa
kyl se alko hyvi ja me oltii onnellisii
olispa vaa tienny et seki päättyy kyyneliin
niimpä nii no kyl mä sen tiesin eihä mikää juttu ikin kestä ikuisesti
koettii kaikkee ja meil oli iha siistii
olis pitänny tajuu ettei se jatku nii
tuli vastoinkäymisii niist kyllä selvittii
pahin hetki silti oli kun sä sit petit
`sinä yönä joulukuun ,kun satoi ensi lunta
paluu myrskyn kuulin niin kaukaisen
tänä yönä joulukuun nään samaa unta uudelleen
sataa lunta hiljalleen `
sä olit hyvä puhuun sait mut vakuuttumaan ettet haluu
tosiaan sitä toista ämmää rumaa
kylhän mä uskoin ja toivoinki samaa aikaa
muistan sen illan sillo satoi hiljaa lunta
kaikki oli kaunista ja olin sun kanssa
pian kaivoit pienen rasian sun taskusta
avasit sen ja katsoin sitä sormusta
tääkö oli anteekspyyntö kaikist niist kolhuista
mitä siin voi tehdä siihen täytyy vain suostuu
lunta satoi hiljalleen
silmät alkoi kostuu mut kaua se kesti ei tainnukka onnistuu
mun syytä kaikki se mieleeni muistuu
sä kävit vieraissa silti sulta puuttuu luottamus
ero satutti,tuntu et meinasin kuolla
mut kyl jaksoin uuteen elämään oon nyt panostanu
sormus on nyt poissa sun on aika unohtuu
`sinä yönä joulukuun ,kun satoi ensi lunta,
paluu myrskyn kuulin niin kaukaisen
tänä yönä joulukuun nään samaa unta uudelleen
sataa lunta hiljalleen`
