tajun kyl elämän
mut mun asiat on erillään
kaikee tapahtuu mitä ei tahtois
ja kaikki rupee vaa jäätää
mietin kun nään tilanteet eritaval
sun kädes avain kaikkiin asioihin
mun sydämmen lukko rikki
nään ku systeri itki
en ymmärrä tilannetta tätä
kun mun kädessä on kaikkien hätä
en tahdo jatkaa samaa rataa
mun päässä on monenlaista vuoristorataa
taivutan raudasta sydämmen
sultana sen mun rintaa
ja lopulta kaikella on hintaa
kun teen elämästä frankin
sun päälles untuva takin
tapatan tunteen
hukutan murheet
mut silti sulla on enemmän viinaa
mulla vaa kädessä pelkkää viivaa
jotkut sanoo et se on elämän viiva
mut mun mielestä se on vaa kirouksen viima
mut mun elämäs paperia ja kynä
sulla taas kaikkeen aivaimet ja hynä