Toivoisin, että joka hetkessä vielä eläisin täysillä, mut otin kaiken kerralla sen tiedän itsekin.
Kuka tuntisi minut vielä sellaisena, kun minut veistettiin. Silloin joka hetkessä vielä eläisin täysillä, enkä lakastuisi niinkuin kaikki puut mun ympäriltä.
Nykyisin en enää tahdo mitään, en enää tunne ketään, vain valmiiksi kuopattuja haaveita ympärillä.