- ( mies ) Ostin sulle kukkasia.
- ( vaimo ) Jaa. Miksi?
- ( mies ) No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- ( vaimo ) Onko tapahtunut jotain?
- ( mies ) Ei. Miten niin?
- ( vaimo ) No kun ostit kukkia.
- ( mies ) Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- ( vaimo ) Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- ( mies ) No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- ( vaimo ) Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
- ( mies ) No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- ( vaimo ) EN!
- ( mies ) Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- ( vaimo ) En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- ( mies ) Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- ( vaimo ) Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- ( mies ) Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- ( vaimo ) Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- ( mies ) Täh? No haluan ostaa!
- ( vaimo ) Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- ( mies ) No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- ( vaimo ) Sä et siis halua mua?
- ( mies ) Uskaltaakohan tähän vastata?
- ( vaimo ) Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- ( mies ) No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- ( vaimo ) Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- ( mies ) Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- ( vaimo ) Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- ( mies ) Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- ( vaimo ) Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että onjoku juju.
- ( mies ) Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- ( vaimo ) SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- ( mies ) En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkäsä huuda koko aikaa.
- ( vaimo ) AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- ( mies ) Mä en sano nyt mitään.
- ( vaimo ) Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- ( mies ) No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- ( vaimo ) Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- (mies ) Jaa tuomalla kukkia?
- ( vaimo ) Niin!
- ( mies ) No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- ( vaimo ) Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia. Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:
- ( vaimo ) Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!
