Kuulen sinun äänesi,
niin voimakkaan ja lempeän.
Näen sinun kasvosi,
niin kauniit ja vahvat.
Tunnen sinun lämpösi,
kuin sillon kun halasimme viimeisen kerran.
Haistan vieläkin hajusi.
Tuoksuit halvalle hajuvedelle...
...Mutta kuitenkin aina niin hyvälle.
Muistan kun me aina nauroimme yhdessä.
Jaoimme yhdessä kaikki ilot ja surut.
Välillä taas juttelimme useita tunteja,
mutta joskus olimme aivan hiljaa.
Muistan aina kuinka herkkä sinä olit.
Itkit, kun kerroit isäsi kuolemasta ja siitä kuinka kannoit hänet viimeiselle lepopaikalleen.
Nyt on minun vuoroni surra
ja kertoa isäni poismenosta.
Kertoa, kuinka paljon rakastin häntä
ja rakastan edelleen.
Kertoa, kuinka kannoin hänet viimeiselle lepopaikalleen.
Kertoa, kuinka elämän liekki voi sammua yhtä nopeasti kuin se on syttynytkin.
Kertoa, kuinka paljon häntä ikävöin
joka päivä ja jokaikinen yö..
