Voi kamala. Taas se alko..pahamaineinen närästys..HUS mee pois jo ;<
Pakko taas litkiä tota Lidlin kuplavettä koko yö, ettei närästäis niin pahasti :/ Tää on aika ilkee tuntusta.
Btw. Olikohan tänään vaiko eilen, hmm...En muista. Mutjoo, facebookin puolella puhetta kaverin kans, ku se sano, että oota vaa ku pikkuinen rupee potkii kylkiluihin. Ja tsädäm! Nyt se sit potkas ekoja kertoa mua kylkiluihin, parisen kertaa. Ja mä vaan odotan ja toivon tosissani, että mulle ei käy niinkuin joillekkin^^ et kylkiluu vaikkapa murtuu, myöhemmässä vaiheessa raskautta ku taapero potkasee niin lujaa..Aika hurjaa! :S :D
Tänään on ollu ainakin täällä netissä tosi vilkas päivä. Oon saanu vastata jos jonkinmoisiin kysymyksiin. Ja selventää joitakin asioita.
Ja tänään jos ikinä koskaan milloinkaan muulloinkaan, niin se tuli selväksi, että melkein KAIKKI jotka eivät mua tunne, niin perustaa tietonsa olettamuksiin ja luuloihin. Aika järkyttävää oli, eli siis luulivat tietävänsä miten mä elän ja tulen elämään, mutta sitten päätin oikoa niitä asioita. En mä halua, että kukaan saa mun kirjotuksista väärää ymmärrystä, jota monet näköjään saa :I Ja sitten yks ihana ihminen kyllä myönsi, että hän oli oikeesti leimannu mut kauheeks äidiks mun kirjotustyylin takia, ja mun blogin ulkoasun perusteella, ei niiden kirjotusten ! Ja se on mun mielestä se hirvein asia tässä juuri, että ihmiset katsovat vaan pintaa, ei sen syvemmälle. Tässä toimis hyvin esimerkkinä se, että katsoisivat mun ulkonäköä, mutta ei luonnetta, ja sen perusteella leimaisivat.
Ja sit on taas paljon näitä, jotka eivät joko vaan yksinkertaisesti ymmärrä mitään mitä sanon, tai sitten ovat vaan niin raukkoja, etteivät voi myöntää omia erheitään, vaan haluavat välttämättä olla oikeassa, missä mikään muu mielipide ei ole oikein...Hassua.
Ja nyt oon taas sillä tuulella, et haluan kirjottaa ja paljon !
Tänään joku mulle tokas, et haluanko näinkin kovaa yrittää ihmisille todistella mun kypsyyttä yms. Ku kirjottelen pitkiä romaaneita..Ei en. Haluan vaan valaista asioita, kun näyttää niin julmatun pahasti siltä, että monet joko käsittää väärin, tai sitten eivät vaan tykkää asiasta millään kantilla, eivätkä pysty mitenkään suvaitsemaan nuorta äitiä.
Mulle on ainakin ihan se ja sama onko äiti minkä ikäinen, en rupea tuomitsemaan. Jokanen osottakoon tavallaan, että pystyy muksustaan huolehtimaan.
Sitten joku luuli, että minä luulen, et yh:na lapsen kanssa elämä on ruusuilla tanssimista. Itseasiassa, jos ruusujen päällä tanssii, voi sekin olla piikikästä ;D
Mutta siis joo. Tämänki asian haluan nyt oikaista !! Mä en luule, että kaikki menis juuri niinkuin oon halunnu/ suunnitellu. Että lapsi ei itke ikinä, on aina ihana, nukkuu kiltisti, syö kiltisti, paska ei haisis, eikä tarvis usein vaippoja vaihtaa. Ei en todellakaan !
Ihmiset hei, on mullakin aivot, nuoresta iästä huolimatta :D
Tiedän, se vauvan kakka osaa haista, nii perhanan pahalle, mut siinä se haisee, silti ne vaipat on vaihdettava ja ne vaihdetaan.
Ja jos vauva itkee yöllä, niin sitten minä valvon, pakko se on. Ja se käy raskaaksi, mutta minkäs teet.
Jotkut lapset on todella helppoja pieninä, jotkut ei ollenkaan.
Joillekkin puhkeaa kaikki maailman ruoka allergiat yms. Ja sitten itketään, vaihdetaan vaipat 1000x vuorokaudessa, syödään koko ajan (vaikka läpi tulee heti) ja sit kiukutellaan loppu aika.
Jos näin käy, niin silloin käy. Miks ihmeessä mä ottaisin ylimäärästä stressiä tämmösistä asioista? Ku ei voi tietää mitä tuleman pitää.
Oon positiivinen ihminen, ja yritän aina vaan ajatella niitä hyviä ja positiivisia puolia. Että josko niitä olis enemmän kun niitä inhottavia ja negatiivisia.
Kuka siitä hyötyy, jos ajattelee negatiivisesti, ei kukaan!
Vastoinkäymisiä tulee aina, mutta niistäkin voi selvitä.
Mä en ole todellakaan luovuttaja tyyppiä, vaikka välillä munki mieli lipoo niillä rajoilla. Paskimmastakin suosta tähän asti selvitty, ja uskon ja toivon, että tulen tulevaisuudessakin selviämään.
Juttua tuli myös siitä, että haluanko sitten käydä nopeesti joskus koulut loppuu ja mennä paska duuniin ja hiki hatussa elättää mua ja lasta. Ei en.
Mä meen sitten jatkamaan kouluja, kun aika on. Oon niin kauan siis lapsen kanssa kotona kuin tarve vaatii, ja sitten kun pystyn laittamaan lapsen hoitoon niin laitan. Opiskelu paikka on jo järkätty hyvästä paikkaa, missä sitä ei ole niiin raskasta suorittaa ja jossa voi opintojen keskellä myös tehdä pientyötä ja ansaita palkkaa.
Töihin haluaisin myöhemmin eläinten pariin. (ei eläinlääkäriksi) Ja toivon, että myös pääsisinkin. En halua vessoja luuttuamaan, mutta en myöskään mihinkään kovin korkeaan ja ylelliseen työ paikkaan. Se ei vaan houkuta mua.
Ja siks eläinten, että ne ei tuomitse ketään, eikä arvostele. Ja tykkään auttaa toisia, ne ottaa apua vastaan !
Voih..päästin naurut tänään. Joku randomi sano mulle näin: Miks ihmeessä pilaat elämäs noin nuorena pitämällä lapsen?
Ja minä vastasin: No jos sun mielestä lapsen pitäminen pilaa koko loppu elämän, niin en suosittele sulle lapsen hankkimista, tai vahingon sattuessa sen pitämistä. Ettei vain sun elämäs menis piloille.
Random meni sit hiljaseks :D
Niin ajatelkaa vaan ja aina itteänne, älkääkä koskaan muita, EIKS JE! -.-
Jokanen ihminen teke virheitä, NIIN MYÖSKIN MINÄ. Ja myönnän, että oon ollu tosiaan ajattelematon ja tyhmä, suoraansanottuna IDIOOTTI. Mutta mä otan opikseni mun virheistä, ja yritän tulevaisuudessa sit tehdä asioita erilailla. Mutta mun mielestä tän lapsen pitäminen ei ollu virhe. Nyt sille asialle ei vois enään edes mitään tehdä, paitsi tietenkin adoptioon laittaa. Mutjoo, eieiei.
Nyt kun näin on asiat, niin oon sitten vaan ryhdistäytyny ja muokannu oman tulevaisuuteni niin, että pystyn lapsen kasvattamaan, vaati se sitten mitä vaati. Ja oon tyytyväinen.
Tottakai joskus tuun varmaa kiroomaan, huonoina päivinä, et hittokun ei pääse tuulettamaan ja irrottelemaan. Mut se on sen ajan murhe, miksipä mä sillä nyt jo päätäni vaivaisisin. Ja tottakai mun äiti, eli mummu ottaa joskus lasta hoitoon yms. Ja saan viettää omaakin aikaa, mut sekin ajallaan ! En mä oleta, et kaikki tapahtuu heti. Et heti ottais ekoilla viikoilla viikoksi hoitoon, ku oon vähäki väsyny.. ÄÄH. Minä oon soppani keittäny, ja vastuun aijon kantaa! Ei kukaan muu.
:D Pitkä stoori, jos rupes ärsyttää vielä enemmän itse minä, niin voivoi. :D
