en osaa oikein ikinä pysyy paikoillaan sillon ku pitäis,
en oo koskaan paljoo pyytäny, mut musta tuntuu etten oo oikein mitään saanu,
mut kai tälläki on joku tarkotus, ehkä mun on vaan tarkotus kasvaa vahvemmaks ku muiden,
suhteita takana on ihan kiitettävän monta, niissä jotenkin aina onnistun mokaamaan,
kai tän munki sydämen vielä joku lämmittää, tarviin vaan lämpöö,
silti mun täytyy kiittää kuitenki tästä kaikesta, onhan mulla kasa ystävii, vaikken aina tiedäkkää välittääkö ne tippaakaa,
tuhansii hyviä hetkiä, kuitenkin tuntuu et jotain puuttuu
kai mun pitäis hieman rauhottuu, asettuu aloillee,
liian helppo kuitenki kaataa aina juomista kurkkuun .
