Rakkaalle Isälle:
Antaa kaikkien kukkien kukkia nyt, kun isä lensi pois luotamme ainiaaksi.
Sydämesi raskas ja väsynyt nyt levon rauhaisan sai. Kivut ja tuska poissa ovat, mutta suuri suru ja kaipuu sydämemme täytti. Kyllähän se päivä vielä paistaa, vaikka raskasta aikaa nyt elämmekin.
Isä ei ole poissa, vaan hän on nyt yksi miljoonista taivaantähdistä. Auringonsäde, joka aamuisin ikkunasta pilkistää. Jokainen tuulenhenkäys ja kuulen hänen äänensä kaikuvan korvissani. Kukkien puhjetessa kukkaan, tulet ajatuksiini, sydämeeni. Olit ainutlaatuinen ja rakastit syvästi lähimmäisiäsi, rakkaus ja muistot niin lämpimät mieliimme jäivät.
Isä rakas, sinä nukuit pois, mutta tulet aina elämään muistoissani. Nyt tahdon vain sanoa hiljaa kuiskaten, rakastin isääni, en koskaan tahtonut hänelle mitään pahaa, parasta aina sisimmässäin toivoin. Lepää rauhassa isä-rakas.
