ensilumi on tullu tänne
se on täyttäny koko maan
mä katon lumihiutaleita
ne kylmälle kadulle putoaa
hengitän syvään vaikken henkeä saa
talvi mut kietoo valkoseen huntuun taas
mä istun siinä ja katon kun ne alas tanssii
ja ne tekee kuvion tonne kauas
siinä missä me joskus oltiin
siihen ne meidän kuvat piirtää taas
melkein sen ilosen naurunkin kuulen
suljen silmät
kuuntelen ulinaa tuulen
en oikein osaa elää
koska sanoin äänettömin surmasin
mun viimesen mahdollisuuden.