Kirka_Rapitzin

Ei rakkaus kuole. Se vain jättää meidät. Me siinä kuolemme. Siis ranskalaisessa kirjallisuudessa tai Akin elokuvissa. Todellisuudessa rakkaus on horisonttiin katoava luotijuna. Kuvittelemme olevamme matkalla parisuhdepysäkille, kun huomaammekin jääneemme laiturille vilkuttamaan. Seuraava toki saapuu, mutta ei koskaan odotetussa aikataulussa. Ajattelin silti käydä tähän kiskoille odottamaan. Selin makuulle. Näkyy taivas paremmmin. Edes sen ohikiitävän hetken, ennen kuin irti leikkautuvat raajat kerätään puiden oksilta taas muovipussiin uudelleen koottaviksi. Syksyllä kaikki on toisin. Aurinko paistaa ja perunat laitetaan seipäille. Silloin on ihmisen hyvä olla.