Illalla myöhään parvekkeelle kapuan,
joka ilta sen tietyn tähden nähdä haluan.
Valaiset pimeitä iltoja ja synkkiä aikojani,
oisitpa vielä täällä kaipaan lämpöäsi.
Sanasi lohdullisimmat vielä jos kuulla mä saan,
ei mun tarttisi olla murheissani päällä kylmän maan.
Tuo tähti elämääni valoa antaa,
ja oikean suunnan myös näyttää.
Valaisethan synkän tieni ikuisesti,
liian kauan tän tunteen tajuaminen kesti.