Kaunis laulu veisattu moneen kertaan
Mutta nyt sanat vaipunut on unholaan
Ja vaikkei hän mukaansa ottanut minua
Minä en ole koskaan unohtanut sinua
Niin hämärä saapuu jälleen luokseni
Valo kerran niin kirkas sammuu
Ja sydämen tuli hiljakseen hiippu
Kunnes se pimeyteensä hukkuu
Vaikka tapaisin jonkun toisen
Jonka kanssa voisin jälleen levätä
En koskaan unohtaisi sitä asiaa
Että minulla kerran oli koko elämä
Nyt käsissäni pidän hiillosten tuhkaa
Ne nyrkkiin puristan ja katson tähtiin
Haaveilu ja unelmointi ovat turhaa
Kyllähän se jo kerran nähtiin;
Kahta samanlaista ei ole
Kahta samanlaista ei tule
Jos voisin palata ajassa takaisin
Tekisinkö silloin kaiken toisin
Pelastaisin ja häntä suojelisin
Voi kunpa minä vain voisin
C. Joni "Nonno" K.
