Meidän perhe oli köyhä sain viikkorahaa kympin viikossa
Jos rahal saisin sut takas, en tarvis ees viitosta
Mutta ei auta itkee, ei auta vaik haluisinki
Mitä mä ees tekisin vaikka niin tapahtuisiki
Puhuttasko asiat jotka jäi sanomatta
R alkava sana vai jäiskö sekin sanomatta
Halattaisko vai lähtisinkö mä karkuun
Se ei ois todellista, muistan kun sä jouduit arkkuun
Joulun aikaan kelaan sua ja vieläkin itken
Siit on kymmenen vuotta aikaa, mut ikävä sitkee
Jokainen ihminen tarttis äidin rinnalleen
Jos uppoisit pohjaan äiti nostais sut pinnalle
Oon joutunu ilman mutsia kypsyyn
Murrosiän yli, mut kyl siihenkin pystyy
On paljon ihmisii, jotka näihin sanoihin yhtyy
Viel monen vuoden päästä kynttilä haudalles syttyy
kertosäe:
"En pysty sanomaan, paljon sua rakastan"
Mullon niin paljon mieles mitä viel haluisin sanoo
En tiedä ootsä siel ees mut toivon että nään valon
"On liikaa muistoi mieles, Määränpää mullei viel ees"
Kyl me viel nähään, tai ainakin mä toivon
Pitää toivoo et tappion jälkeen tulee voitto
Muistelen vielki ilol kesää
Olin tulos tädin mökilt tulit vastaan autolle
En nähny isää missään, kysyin et mis faija on
Rupesit nauraan ja sieppasit mut kainaloon
Se oli särkäs jurris tehny kärrynpyöriä
Jalat lähti alta rupes mäkee pitkin pyöriä
Se oli pakko viedä paketoitavaks
Vissiin jumppakisas faija julistettiin voittajaks
En ollu voittaja, pari vuotta eteenpäin
Vikan kerran sut mielisairaalan rappusilla näin
Sain kuulla että olit tukehtunu ruokaan
Vielki illal chillaan, mietin itken ja huokaan
Et yrittikö ne ees sua pelastaa
Vai kelasko ne ettei sussa ollu pelastettavaa
Mielisairas, sairaalan mielisairas potilas
Sairaalas mielisairaan sairaanhoitajan oppilas
kertosäe
Vaikka mulla onkin ikävä en haluu elää surus
Taakse jääny ajatukset sanaharkka tappelust
Muistelen sua hyvällä ja kylhän me viel nähään
Se missä nyt oot mulle jää vaan nähtäväks
Mut kaikki me kuollaan sille ei vaan voi mitään
Ja vaikket enää oo täällä niin onhan mulla viel isä
Joka välittää musta
Elämän tilanne ehkä huono kun viinaan niin paljon koukussa
Mut lupaan olla sen lähel ja pitää siitä huolta
Sydän valuu verta kun sekin voi pian kuolla
Mut kaikki me eletään lopulta siel samas paikas
Ainakin haluun toivoo niin, toivon kaiken aikaa
Kaikki muistot lapsuudest, sydämmen pitää kuosis
Kelaan niitä ja istun ukin tekemäs kiikkutuolis
Sun kasvos ja hymys ja säteilevät silmät
Kun kelaan niitä niin ei välii enää millään
Ja sit kun saan lapsii opetan niille samat asiat
Mitä säkin oot opettanu mulle ihan salettii ja
Koitan olla niille maailman paras iskä
Et nekin voi sanoo skoles parempaa ei löydy mistään
Ja musta tuntuu, kun silmät mustast tummuu
Ei enään satu yhtään vaan suu mul taas puutuu
Päästään puhuun ja vastaan tulla kai kerkeet
Rest in peace
