Only_star

Välillä on joitain asioita mitkä ei ole kovin helppoja tai ne ovat vaikeasti hoidettavat/selitettävät.! Minulla on ollut murhetta, jo ainaki 1,5kk pikkusiskosta ja muutenkin kun itellä ei oo hirveen hyvi oo mennyt, että tota niinku sjoel kun koulun aloitin sain ihania ja huumorintajuisia ystäviä sitten kumminkin ruvettii lintsaa tunneilta.Lähettii lipettiin, myöhästyttiin tunneilta ja ittellä ollu muutenki paska fiilis. En oo oikee perustanu ittestäni pitkii aikoihi, siis tykänny millää tavalla sekä jotenki kokoajan aliarvioin itteäni. Vaikka monet ystävät sanovat et kelpaan sellaisena kuin oon, mutta jotenkin musta tuntuu et multa puuttuu sitä jotain mitä monilla on eikä se tule vaikka muut sanois mitä. : Se on vaa se että pitää yrittää alkaa luomaan sitä itsetuntoa kohilleen. Mutta kuinka siinä sitten onnistuu on ihan eri asia, välillä sanatkaan eivät riitä kuvaamaan sitä kipua mitä oon joskus joutunut kokemaan. Melkein jopa onnistuin masentumaa, mutts en omasta syystä vain äitini ym muiden.

On niin harvinaista, että joku muka voisi olla täydellinen kaikessa. Taikka ei oo kokenut mitää h********n paskaa, tai sitten että hän ei koskaan ole mitään tehnyt. Mutta muut ovat, tai että hän pistää muiden syyksi ja esittää niin hyvää aikuisimmille.



---------> Saatte jatkoa myöhemmässä vaiheessa tämä mun bloggaus alkoi uudestaan. :/ sori vain jos tylsistytin teitä tällä pitkällä txtillä mutta kiitos niille jotka jaksoitte lukea loppuun.