Päivä päättyy hurmeiseen punaan
Hurmaavampaan purppuraan
Silti seisoo naulittuna
Hahmo suruisen prinsessan
Harvoin puhuu, harvemmin hymyilee
Hää valssit häntä ei vie
Sydän ystävinään saatto väk',
kirkkomaa ja hiekkainen tie
Lailla päivänkorennon liitää
hän päällä vaienneen ve'en
kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee
Ja kun musiikki päättyy, hän laskee
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringon kukat ja kuutamon viljat varisee
Akkunalla pisara veren, kruunu keisarin seuranaan
Sydämmessä on pauhu veren, rantakalliot kasvoinaan
Hän hennoilla harteillaan kantaa
mekkoa kuin maailmaa
Perintönään raskas mieli on
ja aatosten autiomaa
Lailla päivänkorennon liitää
hän päällä vaienneen ve'en
kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee
Ja kun musiikki päättyy, hän laskee
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringon kukat ja kuutamon viljat varisee
Lailla päivänkorennon liitää
hän päällä vaienneen ve'en
kun pilvien viulut hetkeksi tanssiin saattelee
Ja kun musiikki päättyy, hän laskee
päästänsä hiljaisen seppeleen
josta auringon kukat ja kuutamon viljat varisee
pois varisee...
