Sopuli

Tässä olen huomannut, että mitä vähemmän on pakollisia hommia, sitä kiireisempi tunnun olevan. Nyt kun ei ole kuin oikeastaan työt, tulee sovittua menoa sinne sun tänne ja välillä joutuu miettiä miten kaikkialle ehtii. Välillä pitäisi kai syödäkin ja sen sellaista joutavaa.
Jos olisi mahdollista, söisin varmaan koko ajan. Nyt joutuu aina odottamaan ruoan poistumista vatsasta uutta ruokailua odotellessa. Joku saisi keksiä ruoalta maistuvaa ja suussa tuntuvaa tuotetta, joka kuitenkaan ei täyttäisi mahaa. Sitä mussuttaisi kaikki!
On tuo oikea ruoka tietty hyvää siitä, että sillä jaksaa jumpata. Jos ruoka ei täyttäisi ollenkaan, ei ehtisi jumpata jatkuvalta syömiseltä.
Mistä päästäänkin sellaisella riippusiltaa hoippuvalla aasilla seuraavaan asiaan. Nimittäin jos urheilla pystyisi koko ajan väsymättä ja syömättä välittämättä palautumisesta ja levosta, tekisin sitä varmaan koko ajan...
Tarvitsen kaksi rinnakkaista elämää, joista toisen käytän syömiseen ja toisen treenaamiseen. Joku muu saisi hoitaa sen muun elämän!

- Laiskasti laiskotteleva syöminkien syövereihin hukkunut Sopuli