Refna

Kaipaus soi sisimmässäni kun synkät sävelet kaikuvat korvissani kertoen karua totuutta, suru valtaa sisimpäni ja saa pääni painumaan alas, kyyneleet valuu silmistäni kertoen karua tarinaa, ei minulla ole ketään kuka minua kaipaisi eikä kukaan tunnu välittävän minusta, joten annan kyyneleiden jatkaa kulkuaan pitkin pitkin poskiani lopulta maahan tippuen, tältä siis tuntuu kun kukaan ei välitä eikä kaipaa minua, saan taas jälleen kerran itkeä itseni uneen surulliseen ja synkkään.

Jos kaipaat tai välität minusta niin kommentoi minulle jotain ihanaa ja piristävää,
ettei munun tarvi taas itkeä itseäni surulliseen ja synkkään uneen