Nator

Tässä eräs päivä sain viestin aivan ehanalta tytöltä johon tutustuin reilu pari vuotta sitten. Viestissä luki, että hän on ollu ihastunu minuun pitkään ja olis monta kertaa halunnu kertoa sen. Ilahduin lukemastani ja leijuin pitkään hyvissä fiiliksissä, koska olin itsekin ollut pihkassa tähän tyttöön ja jopa kertonut sen hänelle. Tunne oli parempi kuin mikään yli seitsemään vuoteen :)
Yksi asia jäi kuitenkin kaivertamaan. Tyttö oli hätäpäissään lähtenyt toisen matkaan ja muuttanut yhteen noin vuosi sitten. Nyt viimeisten viestittelyjen jälkeen molemmat olemme valuttaneet katkeruuden kyyneleitä siitä, kun ei rohkeus riittänyt saattamaan meitä ajoissa yhteen. Tunteet toisiamme kohtaan on voimakkaita, mutta kun ei tohdi hajottaa olemassa olevaa parisuhdetta, oli se millainen tahansa.
Sisällä mylvii ja vituttaa. Monen vuoden, vaikean, yksin murjotetun masennuksen jälkeen kohtasin vihdoin molemminpuolista vetoa toiseen ihmiseen. Jotain mitä en uskonut enää koskaan tuntevani. Se on samalla surullista ja kaunista onnen värinää... mutta lopulta jurppii kuin pientä oravaa jäinen pähkinä perseessä.
Kyllä se kannattaa kertoa tunteet toista kohtaan, tuli turpaan tai ei. Itse tahdon tästä eteenpäin tietää, jos joku on ihastunut ja pyrin itse samaan.