Refna

Kun suljen silmäni voin nähdä sen kuvina mielessäni miltä sisimmässäni oikein tuntuu, se tunne on kuin synkkä korpimetsä jonka kaikki elollinen on hylännyt,
ei siellä kasva mikään eikä sinne kukaan saavu asumaan ilman sitä ainoaa joka saa kaiken taas siellä eloon, vain rakkaus voi herättää sen eloon ja saada taas kaiken
siellä kasvamaan ja kukoistamaan niin kuin silloin joskus, mutta ilman rakkautta se on vain synkkä ja eloton korpimetsä jossa ei mikään kasva eikä kukaan siellä asusta pitäen sitä kauniina kotinaan, se tunne on siellä sisimmässäni niin kauan kunnes
joku sen rakkauden parantavalla voimalla saa eloon heräämään