mulla on ollu tässä mont kk semmoinen tunne että ihan kuin joku tai jokin estäis mua olemasta onnellinen.
huhtikuussa eräs maanantai ilta viikko ennen vappuaattoa tipuin hevosen selästä ja samal heppa otti ja potkas oikeeseen sääreen, jossa nyt kaks pattia, jotka ei lähde pois...ja silloin mulla olis ollu vielä töitä ne päivät mitkä vietin himassa jutellen kepeille; tylsiä ja mykkiä tyyppejä ! no sillon vappuaattona työsopparin mukaan mulla loppu työt..
ja sen jälkeen hain kelaan töihin ja pääsin haastatteluun, mut noh ei valittu ja sen jälkeen ollut hiljaista haastatteluiden kanssa, työnhakuun loppunut oikeastaan motivaatio täysin.
mitä nyt hakenut tässä oman alan hommia, ainakun tulee sellainen työtehtävä vastaan niin saan vastaukseksi:" sinua ei valittu tällä kertaa." ja käyn tällä hetkellä työkkärin järjestämää uravalmennusta; käydään itsestään selviä asioita läpi; suomen koulutus järjestelmä, opiskelun rahoitus ym...esim tänään tehtii kauppakeskusvierailu kamppiin ja tehtiin havannointitehtävä erikaupoista, kaikki melkeempä tietää mitä kaupassa tehdään :D
ja mitä sit tässä melkeempä vuoden ollu sinkkunaki, ni ei onnaa miehiskään...
mut ei tässä, kiitos ja anteeks että avauduin. ei tule toistumaan.
<3llä breku