Joskus väittelen faijani kanssa kansallisuusaatteesta ja etnisyydestä. Faija pitää kynsin ja hampain kiinni anti-rasismistaan ja anti-nationalismistaan ja puolustaa asenteellisesti marxilaisille tuttuun tapaan aina muita etnisiä ryhmiä ja kansakuntia - muttei koskaan omaansa.
Sanoin että diggaan esim. kiinalaisesta safkasta, mutta ois kohtuullista jos Suomessa yks kymmenestä olis ulkomaalainen ravintola eikä niin kun se on nyt.
Faija yritti lapsena tehdä musta kommaria; pitäs digata kaikista (paitsi porvareista ja natseista) eikä sais kilpailla statuksesta.
Marxilaiset ja muuta anti-maalaisjärkiset on aina puolustamassa muiden oikeuksia niin innokkaasti että oman heimon oikeudet jäävät taka-alalle.
Kun lähen ulkomaille, vaikka Gambiaan, en halua mennä lähimpään paikalliseen ravintolaan tilaamaan hernekeittoa ja ruisleipää. On kohtuullista haluta elää maailmassa jossa on EKSOTIIKKAA ja ERILAISUUTTA. Maailma jossa kaikki on tehty samanlaiseksi, kulttuurit, kieli, ihmiset, on maailma jossa mikään ei oo mitään.
On kiva käydä ulkomailla, pällistellä hassun näköisiä ihmisiä, maistaa heidän kattauksiaan, ja palata sitten takaisin Suomeen saunomaan ja kattomaan lätkää.
Totuuden puhuminen on rikos tänä päivänä. Maailmaa pyörittää raha ja yhteiskunnissa vallitsee valhe.
Eikä hirvenliha kuulu pizzan päälle.
Eläköön Suomi ja myös kaikki muut itsenäiset valtiot!
