Viimein kun päivä lipuu kohti iltaa
Valo silmissä hiipuu, ja lopulta nukahtaa
Nyt lepää rauhassa, takana taivaan, tähtien
Luona kaikkien rakkeiden, kaikkien ystävien
Vaikka kynttilästä liekin puhaltaa voi, siitä sydän jää
Sinulle äiti kukat toin, ne ei voi poistaa ikävää
Eihän kaikki kiiltävä ole kultaa, minä tiedän sen
Sinulle annan vielä kyyneleen, ehkä sen viimeisen
Miten koskaan voisin unohtaa sinua
Kysyn, mikset ottanut mukaasi minua
Kun taas jälleen niellä saan itkuni
Ilta jo hämärtää, tulisitpa luokseni
Olet jossain, jossa ruusut ikuisesti voi kukkia
Ja rakkaus, se ei enää tunne mitään rajoja
Siellä missä tähtesi taivaalla loistaa
Missä vielä ystävät toisensa kohtaa
Nyt kun on yö, niin kaikki on hiljaa
Ne joita rakastin, kaatunut on kuin viljaa
Minä kaikkeni olisin antanut heille
Vaan yksin jäin, minä harhateille
Pieni sieluni se vielä itkee ikävää
Mitä opein sinulta, sain jotain kestävää
Murheet, ne ei enää minua paina
Tulen rakastamaan sinua nyt ja aina
c. Joni "Nonno" K.
